VUODEN 2013 PARHAAT

Kriitikot läväyttävät listansa ilmoille yleensä jo joulukuun alussa. En tiedä saavatko he joulukuussa julkaistavat levyt ennakkoon kuunteluun vai miten he toimivat, mutta itse tykkään makustella joulukuun julkaisut rauhassa ja vasta sitten listata julkaisuista parhaat.
(Siitäkin huolimatta, tiedän että tänäkin vuonna jäänyt kuuntelematta levyjä joilla olisi ollut hyvät mahdollisuudet tälle listalle.)

Tarkoitus oli tänä vuona "tiukentaa seulaa", mutta kun selasi taas taakse päin vuotta, alkoi top10 muutaminen top5:n tuntua mahdottomalta. Jos olisi esim.100%hevimies niin helppo olisi rajata 5 parasta hevi-julkasua, mutta kun pitää kuunnella roskaa laidasta laitaan, on listaaminen astetta haastavampaa.

Noo onneksi tämä ei ole kuitenkaan niin vakavaa hommaa :] Laitan nippuun mielestäni parhaat viime vuoden julkaisut. En ryhdy sen tarkempiin analysointeihin ja annankin suurimman painoarvon sille, kuinka paljon kyseinen julkaisu on itselläni soinut.

Lähtökohtaisestihan hyviä biisejä/albumeita kuunnellaa eniten. Mutta toisaalta vaikka 12minuuttiset eeppiset post-metal-mestariteokset olisi kuinka hyviä, tulee niitä kuunneltua ehkä vähemmän kuin minuutin mittaisia punkralleja. Paskan jauhanta sikseen ja listan tekoon!

EDIT: Päätin tehdä tämän listan hätäisesti vaan pois alta. Nyt seitsemän päivää myöhemmin lista alkaa olla valmis. On mukava jakaa muille hyviä löytöjä, mutta ennen kaikkea on mukava tarkistella mihin sitä on (yö)aikansa taas viime vuonna tuhlannut.

Huom! Lista ei ole paremmuusjärjestys.

1. Jarspis's Allstars - Jarspis's Allstars

Tätä levyä olen odottanut tietämättäni monta monta vuotta! Uskon, että tämä levy saavuttaa vastaavan statuksen musakokemuksissani kuin Juustopäiden "Et sä tajuu?" -levy aikoinaan saavutti. Vaikka levyillä ei musiikillisesti ole hirveästi yhtäläisyyksiä, on levyjen fiiliksissä jotain samaa. Ehkä en ole henkisesti kasvanut 12vuotiaasta, minkä ikäinen olin kun "Et sä tajuu?" ilmestyi. Samoihin asioihin pystyy samaistumaan kun silloin :D (Kuuntele: "Poika")

Löysin bändin sattumalta syksyllä, valistaessani itseäni youtubessa Smash Asem -tapahtumista. Jossain välissä sivupalkkiin ilmestyi selkeästi musavideon näköinen linkki. Katsoin että onpa typerä nimi bändillä ja klikkasin katsoakseni "Suo, kuokka ja keskiluokka" -videon. Video oli mennyt about 1,5sekunttia kun tajusin, että nyt on KOVA! Propagandhi, NOFX ja 90-luku tulivat ensimmäisenä mieleen. Nopeatempoista tykitystä ja terävää puhelaulua. Välillä mennään vähän rokimmin, välillä pusketaan ska-vaihde silmään. Ei mitään niin erikoista, mutta en nyt yhtäkkiä keksi Suomesta yhtään vastaavaa bändiä. Sanotukset taiteilee välillä korniuden rajamailla, mutta 90% pystyn samaistumaan bändin ajatuksiin. Teemat liikkuu aika perinteisillä punk-bändin alueilla, eli koneistoa vastaan taistellaan.

Albumilla on 10 kappaletta ja se ei sisällä yhään täytebiisiä. Yleensä huomaakin vaan, että taas on pyörähtänyt levy kolme kertaa läpi. Todennäköisesti tämä levy on vuoden julkaisuista se, joka tulee kulkemaan kanssani pisimpään.

Onneksi vuoden 2013 lopussa bändi vaihtoi nimensä! "Jarspis" on vähän järkevämpi :D


http://www.punkrockallstars.com

2. Norma Jean - Wrongdoers

Tutustuin Norma Jeaniin vuonna 2006 kun Redeemer ilmestyi. Innostuin bändistä ja hankinkin heti koko bändin aiemman tuotannon. Nuo vanhemmat levyt on ollut tasaiseen kuuntelussa, mutta muutama uudempi levy on jäänyt jostain syystä vähän vähemmälle huomiolle. Syksyllä huomasin Wrongdoersin ilmestyneen ja päätin tasapainottaa vähän räppipäisyyttäni vaihteeksi kunnon mätöllä. Kuuntelin levyn muutaman kerran ja pidin kuulemastani! Levy ei kumminkaan jäänyt "hevirotaatioon" vai unohtui jopa jo hetkeksi, kunnes "If you got it at five, you got it at fifty"-video löysi tiensä näytölleni! Olin niin kikseissäni biisitä ja videosta, että otin levyn vielä tarkempaan kuunteluun.

Levystä paljastui kyllä aikamoinen timantti! Alkupään tuotantoon verrattuna, ehkä vähän kevyempi ja helpommin lähestyttävä, muttei tokikaan mitään poppia vieläkään. Kehitys on ehkä lähellä samassa suhteessa kun The Dillinger Escapen Planilla "Ire Works"-levyn aikaan.

Metalcore-genren alle tämäkin varmaan menee, mutta tuo määritelmä sellaisenaan antaa kyllä vähän väärän kuvan. Paikoitellen biisit rokkaavat reilusti kun taas välillä sekoillaan suhteellisen kaoottisesti. Yhtyeelle tutut Botch -vertaukset eivät ole tuulesta temmattuja. Rokimmat ja maalailevemmat biisit tuovat mieleen myös Alexisonfiren "Old Crows / Young Cardinals"-levyn(5/5).

Jos nyrjähtelevän groovaava ja rokahtava metalli miellyttää, suosittelen antamaan mahdollisuuden!

2. Beastmilk - Climax

Kuulin, että on bändi nimeltä "Beastmilk". Sitten kuulin bändin nimen yhteydessä Kurt Ballou ja Hexvessel. Tämän jälkeen mikään ei voinut estää minua tutustumatta tähän bändiin!

Postpunk on genre ja samalta istumalta pystyy luettelemaan kymmenkunta bändiä mitä tästä tulee mieleen. Mutta silti ja ehkä sen takia tämä onkin niin hyvä! Muutamia mielleyhtymiä mainitakseni ensimmäisenä tulee mieleen ehkä Pixies, Cure ja totta kai Joy Division.
Miten näin "paha" musiikki saakaan näin hyvälle tuulelle?


Eipä siinä sen kummempia. Yhtye on tyylikäs kuin musta nahka. Suosittelen kaikille!

4. Listener - Time Is A Maschine

Listener on kyllä kova bändi! Dan Smith saarnaa, Christin Nelson soittaa kitaraa ja Kris Rochelle rummuttaa. Tuloksena on indierokahtavaa, hennosti hiphopilla maustettua spoken wordia!

Muutama vuosi sitten luukutin Wooden Hearti -levyä hyvin huollellisesti ja tajusin jo silloin, että harvinaisen hyvin saadaan levyn tunnelma ja tunne puskettua äänentoistolaitteiden kautta musiikintekijän sielusta kuulijalle asti.



Time Is A Maschine on vähintään yhtä kova lätty kuin edeltäjänsä. Kokonaiskestonsa ansiosta ainakin helpompi kokonaisuus. Siksi suosittelenkin kuuntelemaan levyn alusta loppuun läpi ja muodostamaan mielipiteensä sen jälkeen.

Vaikken levyjä paremmuusjärjestykseen haluakkaan laittaa, menee tämä kärkipäähän.

5. Aivovuoto - Aivovuoto

Jodarok on Suomen kovin räppäri. Jodarok, K.V.N.&Lobo muodostavat Aivovuodon. K.V.N.&Lobo on tuottanut mm.SMC Lähiörottia eli paketti on ns.kovinta a-luokkaa. Ja siltä levy myös kuulostaa.


Mukavan "ysärit" biitit on rautaa kauttaaltaan ja levyä voisi kuunnella helposti myös instrumentaalina. Toki Jodarokin nokkelat riimit ja letkeä flow ovat kermavaahto ja kirsikat kakun päällä. Vierailijat hoitavat hommansa kunnialla ja homma on kaikin puolin 5/5. "Puhu mulle tuhmia" -skitti on hyvä läppä, mutta ekan kerran jälkeen tullu skipattua. Biisimäärän lähennellessä 20 ollaan monesti vaarallisilla vesillä, mutta tällä levyllä ei ole pelkoa täytebiiseistä.

Levy on soinut tasasen tehokkaasti julkaisupäivästä asti. Ainoa mikä on tauottanut levyn kuuntelua oli bändin joulukuun alussa julkaistu "Vihaa karkkia" -ep.

Levy on täynnä kovia biisejä, en suosittele mitään erikseen. Mainitsen kumminkin, että "Nyt on hyvä" on yks vuoden hienoimpia biisejä!

Jos on mitään käryä mistä puhutaan niin tietää kyllä just miksi tämä on niin kova levy kun juuri yritin kertoa.

6. Modern Life Is War - Fever Hunting

Modern Life Is War tuli, näki ja voitti. Sitten vuonna 2008 se teki "hardcorebändit" eli hajosi. Iloksemme saimme kuulla viime talvena bändin paluusta ja syksyllä julkaistavasta levystä. Vähän sen jälkeen tuli tieto, että levyn tuottaa Convergen Kurt Ballou. Deathwishin julkaisemalla kiekolla oli siis kovat odotukset. Kovat odotukset johtuivat kyllä myös siitä, että aiemmat levyt olivat nostaneet riman jo  korkealle.

Nyt levyä kuunnelleena olen sitä mieltä että se lunasti odotukset. En tiedä poikkeaako se merkittävästi aiemmista julkaisuista, mutta en myöskään keksi miten hardcorea voisi vuonna 2013 enää paremmin tehdä.

Keikalle pitäis päästä vähän tamppaamaan.



Jos genre on entuudestaan tuttu, hoksaa kyllä nopeasti mistä on kyse. Jos olet astumassa mukavuusalueen ulkopuolelle, anna tälle levylle mahdollisuus! Jos iskee, juokset kauppaan ja ostat myös Witness -levyn äkkiä hyllyyn! Mielellään vinyylinä tietenkin ;)

7. EL-P&Killer Mike - Run The Jewels

Tämä levy oli hyvä jatkumo viimevuotisille EL-P:n ja Killer Miken solo-bangereille. Tyyliltään Run The Jewels edustaa myös synkähköä synapohjaista hiphoppia, mutta kokonaisuutena se on edellä mainittuihin levyihin verrattuna kevyempi. Osaittain ehkä lyhyen kokonaiskestonsa taikia(10kappaletta).



Ei kai siinä sen kummempia, pirun tiukkaa tuotantoa ja leveää räppiä!
Tarjoiluehdotus: kuuntele kovalla, yöllä, autossa, 20km/h.

Lataa levy ilmaiseksi alla olevan linkin kautta:
http://foolsgoldrecs.com/runthejewels/

8. Kvelertak - Meir

Täydellisen debyytin jälkeen tulee haasteellinen "kakkosalbumi". Itelle kolisi ja lujaa. Sama death 'n roll meno jatkuu, mutta ehkä vielä rokimmin mitä edeltäjällään. "Bruane Brenn", "MA?nelyst" ja "Kvelertak" menevät aivan vuoden kovimpien biisien joukkoon. Ei sillä, että levyltä löytyisi yhtään huonoa biisiä. Kurt Ballou on tuottanut tämänkin mestariteoksen. Levy kuunnellessa tulee mielleyhtymiä muutamaan muuhunkin suosikkibändiini mm.Maylene and the sons of disaster, Baroness ja The Bronx.

Toivottavasti pääsee Tampereen Klubille 31.1. ihmettelemään bändin klubi-menoa, Provinssissa tuli nähtyä eka kerran livenä.

Vihje: cdon.comissa on vielä muutama scandinavia-vinyyli jäljellä, sekä mukavia paita+vinyyli bundleja alessa.

9. Jussi Kuoma - Jussi Kuoma

Tätä levyä olen kuunnellu varmaan eniten viime vuoden aikana. Erittäin lepposta räpäytystä positiivisessa hengessä! Pääasiallisesti sample-pohjaset biitit hellii korvakäytäviä. Levyn muutamat featit on parasta a-ryhmää! Monen levyn kohdalla kritisoin jos biisejä on levyllä liikaa, mutta tälle levylle olisi suonut tämän tasoisia biisejä vielä muutaman lisää!

Jussi Kuoman esiintyminen Seinäjoki HipHop festareilla oli myös festarin kohokohtia!

Tarjoiluehdotus: Laita Jussi Kuomaa soimaan, nappaa sun suosikki flindaa kaulasta ja korkkaa!

10. Deltron30303- Event II

Tämä oli todennäköisesti vaikeasti avautuvin levy tänä vuonna, mutta avauduttuaan ansaitsi ilman muuta paikkansa listalla! En nyt tiedä oliko levy loppupeleissä niin vaikeasti avautuva, mutta kokonaisuus oli jotenkin niin massiivinen ettei aluksi meinannut saada kiinni mistä hommassa oikeen oli kyse. Levyhän on selkeästi konseptialbumi, mutta niin paljon en ole sanoituksiin syventynyt, että osaisin analysoida sitä tarkemmin.

Vuonna 2000 ilmestynyt debyyttihän on omassa klassikko-luokassaan ja on vaikea verrata albumeita keskenään. Nähtäväksi jää saavuttaako tämä levy vastaavan statuksen.


Taustat ovat läpi levyn mahtipontiset ja massiiviset. Yllä olevassa Letterman livessä homman suuruus konkretisoituu mielestäni mahtavasti. Muutenkin tuo live on kyllä päräyttävin mitä oon pitkään aikaan nähnyt.

Del räpäyttää omalla tyylillään, tyylikkäästi. Mitä siitä muuta voi sanoa?

Vierailijajoukko on levyllä vertaansa vailla! Levyn aloittaa intro monologilla Joseph Gordon-Levitt ja levyn päätää Jamie Cullumin featti! Tälle välille mahtuvat vierailuta mm.Zack De La Rochalta ja Mike Pattonilta...ei lisättävää.

Huikea levy, joka saattaa vaatia muutaman kuuntelukerran.

Myös nämä säväyttivät:

Aivovuoto - Vihaa Karkkia -EP
Jodarok&JV - Split 12"
Emancipator - Dusk To Dawn

Ghostface Killah & Apollo Brown - Twele Reason To Die: The Brown Tape

Afi - Burials

Nightmares On Wax - Feelin' Good

Snoop Lion - Reincarnated (Tämä yllätti! Dokkari myös avas levyä mukavasti)

Nyrkkitappelu - Nagkok Shocks, Saigon Shakes, Nyrkkitappelu Rocks

(Ehdottomasti listalla, mutta parhaat biisit tuli jo 7" viime vuonna niin ei ny jaksanu:))

Vuoden paras keikka:
Limp Bizkit @ Nosturi (helposti!)

Vuoden paras kotimainen biisi:

Jussi Kuoma - Huomenta

Vuoden paras ulkomainen biisi/video:

Jay-Z feat.Justin Timberlake - Holy Grail

(Pärrrräyttävin!huh)

Siinä oli tämän vuoden lista. Mieli voi muuttua vielä, mutta näitä nyt on ainaki tullu luukutettua. Tapellaan parhaista levyistä lisää sosiaalisessamediassa tai vaikka baaritiskillä! Peace out rappidos!


(Pahottelut typoista ja kielioppivirheistä! Tän bloggerin tyylimuotoilu on myös henkimaailman juttuja, olkoon!)