Levyhylly #3 : Rocket From The Crypt - Scream Dracula Scream!

Rocket From The Crypt - Scream Dracula Scream (1995)

Luin eilen NRGM:n twiittauksen, että Rocket From The Crypt saapuu Suomeen ja Tampereen Klubille 3. huhtikuuta 2013. Siitä muistin pitkästä aikaa koko bändin ja oli pakko kaivaa heti levy hyllystä esiin. Viimeksi olen bändin tuotantoa kuullut viime talvena kun pyöräytin "Young livers":n Kokkolan West Coastissa.

En muista milloin ja mitä kautta olen bändiin tutustunut, mutta muistelisin, että se olisi joskus aikavälillä 2005-2008 kun tuli haalittua enemmän klassisia punk ja rock levyjä haltuun. Jostain divarista/ kirpparilta tms. tämän muistaakseni ostin, promo-tarrakin puhuu sen puolesta. Vähän myöhemmin jossain tuli vastaan tuo "Young livers" - 7", joka jäi myös talteen.

Young Livers / Burning Army Men 7"

"Scream Dracula Scream!" on bändin 4. albumi ja ensimmäinen ison levy-yhtiön julkaisu(Interscope). Itselläni ei ole kokemusta bändin aikaisemmasta tuotannosta ja uudemmistakin olen kuullut vain satunnaisia kappaleita.

Levy tarjoilee reilusti rokahtavaa punkkia mm.puhaltimilla höystettynä. Jossain Social Distortionin ja Mighty Mighty Bosstonesin välissä tässä siis mennään. Osa biiseistä tuo mieleeni alkupään menevämmän Damn Seagulls tuotannon. Levy on julkaistu vuonn -95 ja kyllähän tässä sellainen rehellinen ysärisaundi kuuluu ja miellyttää ainakin minun korvaani.

Neljä ensimmäistä raitaa, Middle, Born In '69, On A Rope, Young Livers aiheuttivat välittömän rakastumisen levyyn. Ankaraa rock'n'rollin ilotulitustahan tuo on aina 6.raitaan asti kunnes rauhoitutaan hetkeksi miettimään miten ne asiat oli ja miten ne menee. Used lukeutuu levyn suosikkibiiseihin, alkuryminöiden lisäksi. Viimeistään Fat Lip pyöräyttää rokkirattaan taas kunnolla pyörimään, jota Suit City luontevasti jatkaa. En ala analysoimaan jokaista raitaa sen tarkemmin, suosittelen vaan laittamaan levyn soimaan ja lisäämään vähän normaalia enemmän äänenvoimakkuutta!

Soita "On A Rope" erityisen kovalla volumella!

Levy sopii kaikkiin mielentiloihin vuorokauden- tai vuodenajasta riippumatta! Moni on varmasti eri mieltä, mutta kyllä tämä taas kallisti kuppia siihen suuntaan, että kovin musa tehtiin 90-luvulla. No ehkä tuota on mahdotonta sanoa, mutta sanoinpas nyt kumminkin!
Kuunnelkaa levy spotifystä! Rocket From The Crypt – Scream, Dracula, Scream
Sen jälkeen ostakaa levy hyllyynne! esim. Levykauppax:stä

Levyhylly #2 : Sara - Kromi

Saran 2.pitkäsoitto "Kromi" julkaistiin vuonna 2001.

Kuulin Saraa ensimmäisen kerran joskus vuosituhannen vaihteessa. Jyrki-ohjelmassa esitetty "Seuraa" -kappale iski omaperäisyydellään, vaikka muistaakseni live-veto ei muuten niin rautainen ollutkaan. Synkähköä vaihtoehto metallia omaperäisellä ulosannilla. Toimi.

Vähän myöhemmin, noin 17-18-ikävuoden hujakoilla, fiilistelin juuri Marilyn Mansonia, Nine Inch Nailsiä sun muita vastaavia, vähän industriaaliin taittavia alt.metallisteja. Sitten kuulin (todennäköisesti myös Jyrkissä) "Tanssiin", ensimmäisen singlen "Kromi" -albumilta. Biisissä oli kaikki ajankohtaiset elementit niin kohdallaan, että olin myyty välittömästi! Löytyi vähän kone-samplea ja aika tuoreena basistina olin aivan kikseissä bassolinjasta ja saunidsta.

Sarasta puhuttaessa on pakko tarttua myös lauluun, tuolloin ainakin se jako aika vahvasti mielipiteitä. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla jos ei keskittyneesti kuunnellut, ei voinut sanoa millä kielellä laulettiin. Itse olen aina Jorman laulutyylistä tykännyt, jollain tapaa tulee Chino Moreno mieleen. Deftones-viboja muutenkin siellä täällä.

Monesti, varsinkin jos en ymmärrä, pystyn jättämään sanoitukset toissijaisiksi ja filistelemään biiseistä silti täysillä. Saran tapauksessa oon kumminkin aina tykännyt lyriikoista erityisen paljon ja vuosien myötä alkanut kiinnittää niihin erityistä huomiota.

CDS "Tanssiin" / "Vajosit"

"Kromi" on levynä erityinen myös sen takia, että juuri sen aikaan täytin 18vuotta ja ensimmäistä kertaa käytin täysi-ikäisyyttäni hyväksi ajelemalla Seinäjoelle, Duuni-ravintolaan Saran keikalle. Ihan tarkkoja yksityiskohtia en kyllä keikasta muista, mutta muistan että kaikki hitit tuli sekä savua ja stroboa käytettiin aika huolella!
Myös edellis(2001)kesän Provinssirockista jäi mm.Limp Bizkitin, Offspringin, Weezerin, Toolin ja Godsmackin lisäksi mieleen erityisesti Saran keikka. Pojat veti mustissa hameissa keskellä aurinkoista kesäpäivää.

Saraa on tullut noista päivistä asti fiilisteltyä ja bändi kuuluu tänäkin päivänä kotimaisiin suosikkiartisteihini.

Erityismaininta vielä Kromin kansista, joita olen pitänyt aina erittäin hienoina! Jotain Herra Ylpön tuotantoa joka miellyttää minuakin.

Levyllä ei mielestäni ole huonoja biisejä, mutta muutamat nousevat muiden edelle.
- Väsyneen käden luoti - Aivan loistava avausraita! ISO kertosäe.
- Tanssiin - Huikea biisi!
- KSK - Tätä biisiä on tullu varmaan eniten fiilistelyä.
- Raskas - Älytön! "vuodan hitaasti, mutta kuiviin", breikki <3 2:00->



Levyä ei löydy Spotifystä ja youtubessakin aika heikosti tältä ajalta videoita. Ostakaa niitä levyjä!

WWW.SARANHUONE.COM

Levyhylly #1 : Dog Eat Dog - Play Games

Ensimmäisen levyn valinta ei ollut todellakaan vaikea. Tämä on ensimmäinen levy mitä olen koskaan ostanut ja edelleen aktiivisessa kuuntelussa! Levyn hankintahetkellä olin 5. tai 6. luokalla, muistaisin jos en olisi niin luokattoman vanha (levy julkaistu -96, ei niin suurta matikkaa tarvi). Tätä ennen oltiin saatu lahjaksi Scatmanin ja Aikakoneen cd:t, mutta tämä oli ensimmäinen, jonka omalla rahalla ostin. Fazerin musiikkikerhosta, äitin tilin kautta lähti tilaus.

Tämä on ensimmäinen cd mitä oon ostanut. Yllättävän hyvässä kunnossa vielä.

Ensimmäistä kertaa bändiä kuulin, aivan kuten bändejä nuorena kuullaan eka kertaa, vierailulla isoveljen luona. Levyhyllystä, Bad Religionin levyn vierestä, kaivoin esiin cd:n jossa oli mielenkiintoisen näköinen kansi. Hassu kruunu ja viileän näköinen tekstaus. Kyseessä oli Dog Eat Dogin "All Boro Kings". Hätäisellä tutustumisella mieleen jäi vain "No Fronts" -kappale (myöhemmin kappale tuli hyvinkin tutuksi "Punk+"-kokoelmalta). Se oli kumminkin sitä aikaa, että koko bändi unohtui varmaan seuraavan Turtles-leikin aikana.

Paria vuotta myöhemmin bändi palasi kumminkin kuvioihin ja "toisenaallon" -kosketus tuli joko MTV2:n tai Jyrki:n kautta, "Isms" -musiikkivideon muodossa. Sittemmin biisi tuli tutuksi viimeistään Jyrki SnowJob -kiertueen ja sen oheisen cd -kokoelman myötä.


Bändin tapa yhdistellä hardcorea, punkkia, ska:ta, funkkia ja hiphoppia iski heti ja lujaa! Erityisesti osittain räpätyt lauluosuudet sekä saksofoni olivat sellaisia mausteita mihin ei ollut aiemmin törmännyt ja jotka miellyttivät heti korvaa.

Kun levyn raita numero neljä, "Rocky" lähti soimaan, maailmankäsitykseni järkkyi niin pahasti, etten ole tähän päivään mennessä palautunut ennalleni. Sinä päivänä rakastuin musiikkiin.

Loppupeleissä kyseessä on "melko" simppeli raita, mutta kaikki siihen yhdistyvät fiilikset ja muistot tekevät siitä erityislaatuisen.

Hitit kuva7" muodossa.

"Play Games" -albumin jälkeen bändiltä on tullut kaksi julkaisua, "Amped"(-99) ja "Walk With Me"(-06), mutta näihin kumpaankaan itsellä ei ole mitään kosketusta. "All Boro Kings" debyyttiä on kyllä tullut fiilisteltyä myös näin vuosien jälkeen.

Toki myös levynkeräilyharrastuksen myötä on pitänyt haalia tästä klassikosta kaikenmaailman versiot haltuun.

DeLuxe edition - Dikipäg - keräilykorteilla ja tarralla. (Kiitos Erkka!)

Dog Eat Dpg - Play Games:

1. Bulletproof

2. Isms

3. Hi-lo

4. Rocky

5. Step Right In (featuring The Rza)

6. Rise Above

7. Games (featuring Ronnie James Dio)

8. Getting Live (featuring Roguish Armament)

9. Buggin'

10. Numb

11. Sore Loser

Levyllä ei ole oikeastaan yhtään täytebiisiä, eikä missään kohtaa ole tarvetta painaa "seuraava"-nappia. Siksi onkin vaikea nimetä suosikkibiisejä, mutta ehkä "hitti"kappaleiden lisäksi haluaisin nostaa esille avausraidan "Bulletproof" -missä tulee esille aika hyvin kaikki musiikilliset elementit mitä bändi tarjoilee. Myös "Step Right In" on pakko mainita, koska RZA. Lopun "Sore Loser" tuo joka kerta hymyn huulille. Tai "Buggin'" kuinka chilliä? Mutta kuten jo sanoin koko levy on alusta loppuun pelkkää rautaa. 5/5.

I <3 Vinyl.

Harmi kun kyseistä levyä ei löydy spotifystä, olisi voinut iskeä linkin tähän. Mutta toisaalta, tukekaa fyysistä äänitettä!

Levyhylly

Ajattelin omaksi ilokseni tehdä tällaisen osion, jossa nappaan levyhyllystä minulle tärkeitä levyjä. En osaa, enkä aio kirjoittaa mitään arvosteluja, vaan lähinä kertoa omakohtaiset kokemukset ja fiilikset kyseisestä julkaisusta. Jos joku sattuu näitä lukemaan ja mahdollisesti löytämään uutta musiikkia, on se vain boonusta!